Lääkekokeilua aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireiden lieventämiseen on takana nyt kolme kuukautta. Aloitettin pienellä annostuksella ja lisättiin parin viikon jälkeen. Kahden kuukauden jälkeen annosta nostettiin lisää, koska haitat olivat hieman vähentyneet, mutta hyödyt eivät vielä niin suuret kuin mitä voisi odottaa. Tällä jatketaan, mutta jos haitat vielä tästä lisääntyvät (päänsärky, niskasärky, ärtyneisyys ja itkuisuus lääkkeen laskun aikaan), on pakko kokeilla jotain muuta valmistetta.
On vaikeaa arvioida hyötyjä ja haittoja, kun syksy on ollut niin poikkeuksellisen kuormittava. Huomion arvoista on kuitenkin ollut se, että vaikka en alkuun huomannut saavani mitään apua tai vastetta lääkkeestä, niin nyt kun katson taakse päin, ymmärrän, että aikaisemmin olisin ollut jo pelkästään työpäivän keskittymisyrityksistä niin väsynyt, että olisin vain maannut ja itkenyt illan.
Nyt huomaan, että voimavaroja on hitusen jäljellä vielä työpäivän jälkeenkin, mikä on aika mahtavaa, koska tukeani on tarvittu kipeästi muualla. Olen myös pystynyt käsitellä näitä vastoinkäymisiä hieman paremmin kuin ilman lääkkeitä, jolloin näin raskaasti kuormittava tilanne olisi romahduttanut voinnin kokonaan. Nytkin se on ollut kiikun kaakun, mutta olen pysynyt pinnalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti