Minulle tehtiin vihdoin 51 vuoden iässä neuropsykologin tutkimus. Tunsin olevani huijari ja ajanhaaskaaja, koska minulla on ollut aina korkea toimintakyky ja olen pystynyt työelämään, mutta samalla olen ollut toistuvasti uupunut ja sairauslomalla toipuva. Neljän pitkän tunnin, erilaisten testien ja aivojen totaalisen uupumisen jälkeen neuropsykologin kertomien tulosten valossa oloni ei enää tuntunut täyshuijarilta.
Avaataan ensin vähän neuropsykologista tutkimusta, joka Proneuronin mukaan pureutuu aivojen toimintaan liittyviin prosesseihin kuten tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen ja tiedonkäsittelyyn. Tutkimus on merkityksellinen erityisesti ADHD:n ja autismikirjon häiriöiden arvioinnissa.
Neuropsykologilla on koulutus juuri aivojen toiminnan ja käyttäytymisen välisen yhteyden ymmärtämiseen ja taito tunnistaa aivojen toiminnan erityispiirteitä, jotka voivat selittää toiminnanohjauksen vaikeuksia, aistisäätelyn haasteita ja sosiaalisen vuorovaikutuksen erityispiirteitä.
Neuropsykologisen tutkimuksen avulla saadaan kuva kognitiivisista vahvuuksista ja haasteista. ADHD-henkilöllä voi olla vaikeuksia tarkkaavuuden ylläpitämisessä, mutta samalla erityisiä vahvuuksia luovassa ajattelussa. Autismikirjon henkilöllä voi taas olla poikkeuksellinen kyky keskittyä yksityiskohtiin, mutta haasteita hahmottaa kokonaisuuksia.
Neuropsykologisten tutkimustulosten mukaan minulla on juuri näin: toisilla osa-alueista täysin alle keskitason suoriutumista, kun taas toisilla hahmottamisen alueilla täysin yli keskitason suoriutumista. Alle keskitason suoriutuminen vahvisti ADHD-tyyppisen keskittymiskyvyn ja toiminnanohjauksen ylläpitämisen vaikeudet. Testeissä ja testikaavakkeen tulosten perusteella minulla havaitiin lisäksi kognitiivisesti hyvätasoinen autismi, jonka aiheuttama haitta näkyy työmuistin kuormittumisena, uupumisena ja väsymisenä. Rutiinien tärkeys, aitsiyliherkkyydet ja sosaalisten tilanteiden haasteet lisäävät kokonaiskuormitusta ja ne onkin otettava huomioon jaksamista ja työkykyä ajatellen.
Käypähoito kertoo, että hyvätasoinen autismi tarkoittaa autismikirjon häiriötä, jossa ei ole älyllistä kehitysvammaa ja autismikirjon henkilöitä, joiden älykkyys on keskimääräisellä tasolla tai korkeampi. Useat tutkimukset osoittavat, että ADHD:n ja autismikirjon välillä on merkittävää geneettistä päällekkäisyyttä (jopa noin 50–72 %:n päällekkäisyys), mikä tarkoittaa, että tietyt perimät voivat johtaa sekä ADHD:n että autismin esiintymiseen. Osa tutkimuksista ovat osoittaneet, että jopa 80 prosentilla autistisista on myös ADHD.
